Barokki on syntynyt 1500-luvulla Italian Antiikin klassismin ja renessanssin pohjalta. Tyylinä barokki oli kokonaisvaltainen, joka näkyi niin sisustuksessa, kirjallisuudessa, teatterissa, musiikissa kuin arkkitehtuurissa. Kaikki oli muokattua barokin aikana, aina aukiosuunnitelmista pensaiden leikkaukseen.
Barokki oli tyyliltään mahtipontista sekä loistavaa ja kyseisen tyylin aikana auktoriteetti oli selkeää, sillä korkein hallitsija oli katolinen kirkko.
Suomessa (1660-1720) vaikutti eniten Hollantilais-englantilainen barokki, joka oli Suomessa kaupunkikeskeistä ja tyylissä vaikutti enemmän hillitty kodikkuus. Barokin aikana kaakeliuunit yleistyivät, seinämaalaukset olivat aiheiltaan raamatullisia sekä maalaismaisia. Silloin myös ryijy tuli seinille ja kattoverhot jäivät pois. Kartanolinnojen huonekalut olivat tuontitavaraa ulkomailta. Hollantilais-englantilaiselle barokille ominaisia piirteitä olivat puolipaneelit, vihreä väri sekä maalatut nahkatapetti. 2-ovinen kappi, pallojalat sekä kierteispylväät olivat yleisiä huonekaluja, joissa yleensä oli lakkamaalaus. Tuoleissa oli kruunuveistos, korkeat selustat sekä rottinkipunosta.
Uusbarokki 1870-1900
Uusbarokki oli lähinnä sisustustyyli, joka näkyi erityisesti asuntojen ruokasaleissa 1880-1890. Sen lisäksi tyylisuunta näkyi kulttuurissa ja taiteessa. Uusbarokille olennaisia tuntomerkkejä ovat symmetrisyys, tilojen hierarkia (joitakin tiloja pidettiin jalompina kuin toisia), yksityiskohtien tarkkuus, tietyissä tapauksissa värityksen moninaisuus sekä julkisille tiloille tyypillinen monumenttaalisuus ja suurisuuntaisuus.
Suomessa on kuitenkin muutamia taloja, jotka on uusbarokin tyyliä, esimerkiksi Heinen talo Porissa kantaa kyseistä tyylisuuntaa vaikka yleisesti uusbarokki vaikutti vain sisustustyylissä.
lähteet:
http://www.rv-design.fi/55293877
http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusbarokki
Kustavilaisuus 1775-1810
Kustavilaisuus kehittyi Ruotsi-suomessa ja se sai nimensä kuningas Kustaa III-mukaan, vaikka yleisesti siitä puhuttiin maailmalla nimellä uusklassismi. Tyyliltään kustavilaisuus oli halittua, hienostunutta, selkeää ja harmonista sekä sopivaa paikallisten puuseppien tehtäväksi kotimaisesta puusta.
Yksi yleisimmistä huonekaluista Kustavilaisuuden aikana oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitusalustan pystyi kääntämään ylös.
Kustavilaisuuden aikana käytetyt olivat harmaan erisävyjä (siniharmaa sekä vihertävän harmaa), mutta yleisiä muita värejä olivat haalea keltainen sekä roosa.
Kustavilaisuuden aikana Suomessa perustettiin ensimmäinen lasitehdas Uuteenkaupunkiin vuonna 1681, joka ehti olla toiminnassa vain neljä vuotta, sillä lasitehdas tuhoutui kaupungissa riehuneen tulipalon vuoksi 1685.
Kustavilaisuus korosti käytännöllisyyttä, sillä liialliseen koristeelisuuteen oli kyllästytty. Pystysuorat linjat sekä raidat olivat isossa osassa koko tyylissä, joka näkyi sisustuksessa esimerkiksi tyylin aikana suosiossa olleissa pinnatuoleissa ja pinnasohvissa sekä puuhuonekaluissa jotka olivat suuressa suosiossa tyylin vaikutuskausina.
Suomessa kustavilaisuus oli yksinkertaisempaa kuin vaikka Ruotsissa, jossa se oli koristeellista.
lähteet:
http://tyylihistoria.vuodatus.net/lue/2013/01/kustavilaisuus
http://www.rv-design.fi/55293877
Suomen antiikin esineet Kustavilaisuudesta Empireen, WSOY, WEILIN+GÖÖS
Biedermeier 1830-1850
Biedermeier sai syntynsä Saksassa, joka oli jatkoa uusklassismille. Tyyliä voidaan kutsua myös myöhäisempireksi, sillä siinä on kevyempi ja kodikkaampi tulkinta kuin itse empiressä. Se sai itselleen vaikutteita uusklassismista sekä romantiikasta. Biedermeierille ominaista ovat geometriset muodot ja yksinkertainen eleganssi.
Tyyli muutti empiren jäykät linjat pyöreiksi ja poisti metallikoristeet. Pyöreys näkyy huonekalujen jalkojen sekä selustoijen loivissa s-kirjaimen mallisissa linjoissa. Yleisin materiaali huonekalujen valmistukseen oli mahonki,
Suomessa Biedermeier näkyi kansanmielisyyden aikana, jolloin vaikuttivat esimerkiksi Lönnrott ja Runeberg. 1846 Suomeen perustettiin myös taideyhdistys. Laatukuvamaalaus syntyi muotokuvamaalauksen rinnalle, joista yksi kuuluisimmista on Vilhelm von Wrightin 'Taistelevat metsot.'
lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti