Alkuperäinen idea oli liian tumma, eivätkä he halunneet mielellään tummia värejä, joten värejä muunnettiin.
Värien muuttamisen jälkeen
Kun olimme tyytyväisiä, siirsimme sen messupohjaan, joka tehtiin Illustraatorilla.
27.5.2013
Messuosaston monet vaiheet
Suunnittelimme koulussa pareittain Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikölle messuosaston. Aiheena oli perhehoito ja siihen kuuluvat suuntaukset (eli tukiperhe, lomaperhe, kriisiperhe jne.) Parinani oli Jonna, jonka kanssa suunnittelimme ensin kolme erilaista ideaa osastolle. Jälkeenpäin päätimme valita Jonnan tekemän, josta muokattiin mieleinen ja sen jälkeen liitettiin messuosaston seinälle.
Pinkki tsek, helmet tsek, kattaus ready!
Aikaisemmassa postauksessa kerroin Lasten teekutsut aiheisesta kuvausjärjestelystämme, jonka aiheena oli kattaus. Kuvausjärjestelyt sujuivat omasta mielestäni hyvin, vaikka Johanna olikin sairaana ja Heli tuli myöhässä. Pienimuotoisen turhautumisen ja selittelyiden jälkeenkin Heli pääsi mukaan, vaikka vähän hitaasti lähtikin käyntiin.
Kuvia saatiin omasta mielestäni riittävästi ja vaikka osaa ei kehtaakkaan blogin puolelle laittaa, mahtui kuvamäärään muutama helmikin mihin olen tyytyväinen.
Kuvia muokkasin siten, että muutin värien kirkkautta ja poistin suhruja sekä muita epämääräisiä kohtia.
Kuvia saatiin omasta mielestäni riittävästi ja vaikka osaa ei kehtaakkaan blogin puolelle laittaa, mahtui kuvamäärään muutama helmikin mihin olen tyytyväinen.
Kuvia muokkasin siten, että muutin värien kirkkautta ja poistin suhruja sekä muita epämääräisiä kohtia.
Tämä kuva valittiin suurtulosteeksi ja tämän myös muokkasin ensimmäisenä.
21.5.2013
Sinisilmäisiä kilpikonnia
Saatiin tehtäväksi suunnitella opetus- ja kulttuuriministeriölle kesäiset paidat. Muutaman mutkan jälkeen asiat alkoivat selkeytyä ja päädyin tekemään kilpikonnan. Muutamalla mutkalla tarkoitetaan suunnittelussa syntynttä ongelmaa, kun pää löi tyhjää ja turhautuneisuus oli liian päälle painava.
Viimein kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin.
Viimein kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin.
Itsearviointi paidasta
Paidan logon suunnitteluun käytin muutaman tunnin ja toteutuksessa meni arviolta kaksi tuntia. Paidan toteutus sekä suunnittelu oli mielestäni ihan ok, kuten myös käytetty aika.
Idean logoon sain siitä, kun olen aina itsekin halunnut kilpikonnan ja piirtelin siinä viivoja aikani kuluksi ja sitten tsadaa siinä se kilpikonna oli.
20.5.2013
Viikon tavoitteet
> saada lähetettyä sähköpostia rehtoreille sekä opoille (y-päivä)
> kulttuuri- ja opetusministeriön t-paita logo valmiiksi
> kattauskuvauksien kuva tulostukseen
> 1900-luvun elokuva katsottua + blogiin sen esittely
19.5.2013
Elokuvatehtävä; Ylpeys ja ennakkoluulo
Tehtävänä on ollut katsoa kolme elokuvaa, jotka perustuvat eri vuosisatoihin (1700, 1800, 1900)
1700- sekä 1800-luvun elokuvat olivat ennalta määrättyjä, mutta 1900-luvun elokuvan saimme päättää itse. Ei tehtävä tosin ollut vain että katsokaa kolme elokuvaa, vaan tarkoitus oli kiinnittää huomiota miten pukeutuminen sekä sisustaminen elokuvissa tuodaan esille. Eli emme katsoneet elokuvia niinkään juonen kannalta.
Ylpeys ja ennakkoluulo kertoo Bennettien perheestä, jossa äiti, rouva Bennet, haluaa naittaa kaikki tyttärensä mahdollisimman nopeasti perheen talouden turvaamiseksi. Perheen toiseksi vanhin tytär Elizabeth ei kuitenkaan tahdo naimisiin missään nimessä. Elizabethin mieli kuitenkin muuttuu, kun Bennettien lähelle muuttaa rikas poikamies herra Bingley ja tämän vielä rikkaampi ystävä herra Darcy. Alkuun Elizabeth ja Darcy eivät tule toimeen, mutta lopulta Elizabeth huomaa että Darcyn ylpeys on vain ulkokuorta. Lopussa kaksikko menee naimisiin.
Tyyliltään elokuva sijoittuu 1800-luvulla hallinneeseen uusklassismiin, jolloin suoralinjaisuus sekä tasapainoisuus oli muotia. Huonekaluista yleisimpiä olivat sylinterilipastot, hoikilla ja korkeilla jaloilla seisova kirjoituslipasto/pöytä, kulmakaappa, kampaus- ja ompelupöydät, katosvuoteet sekä pikkupöydät.
Huonekalujen päälisissä raitakuosi syrjäytti siihen sakka hallinneen kukkakuosin, huonekalujen puuosia myös maalattiin vaaleiksi tai kullattiin. Seinämaalauksissa oli antiikin uurnia ja kevyttä kukkakoristelua sekä koristenauhoja.
Huonekalujen päälisissä raitakuosi syrjäytti siihen sakka hallinneen kukkakuosin, huonekalujen puuosia myös maalattiin vaaleiksi tai kullattiin. Seinämaalauksissa oli antiikin uurnia ja kevyttä kukkakoristelua sekä koristenauhoja.
17.5.2013
Elokuvatehtävä; Herttuatar
Tehtävänä on ollut katsoa kolme elokuvaa, jotka perustuvat eri vuosisatoihin (1700, 1800, 1900)
1700- sekä 1800-luvun elokuvat olivat ennalta määrättyjä, mutta 1900-luvun elokuvan saimme päättää itse. Ei tehtävä tosin ollut vain että katsokaa kolme elokuvaa, vaan tarkoitus oli kiinnittää huomiota miten pukeutuminen sekä sisustaminen elokuvissa tuodaan esille. Eli emme katsoneet elokuvia niinkään juonen kannalta.
Elokuva sijoittuu 1700-luvun Britanniaan ja se kertoo Devonshiren herttuatar Georgiana Cavendishin tarinan. Kauneudestaan, karismaattisuudestaan sekä tyylitajustaan tunnettu herttuatar oli naimisissa Devonshiren 5. herttuan William Canvendishin kanssa, joka oli paljon nuorta herttuatarta vanhempi, etäinen sekä kylmä mies. Räikeästä uskottomuudesta tuli Georgianalle pian tuttua ja nainen kasvatti jopa aivottoman tyttären omanaan. Tarinan ydin on kuitenkin jo heti alunalkajaan tuhoontuomittu suhde jaarli Charles Greyn kanssa sekä hänen miehensä ja parhaan ystävänsä lady Bess Fosterin muodotama monimutkainen kolmiodraama.
Koko elokuvan ajan elokuvan sisustus sekä vaatetyyli on hyvin selkeästi 1700-luvulla vallinnutta rokokoo tyylisuuntaan mukautettua. Korkeat kampaukset mitä ihmeellisiempine koristeineen, korsetit sekä muhkeat hameet avarien kaula-aukkojensa kanssa olivat paljon esillä. Myös erilaiset, paikoittain hyvinkin näyttävät sekä koristeelliset hatut olivat usein ujutettuina hiuksien joukkoon, jotka oli usein kiharrettu korkkiruuveiksi.
Rokokoo ajan sisustus näkyin elokuvassa myös hyvin selkeästi. Aikakaudelle tyypilliset pastellisävyt, valoisuus, keveys sekä ns. 'pikkusievyys' tulivat helposti esille. Myös rokokoolle tyypilliset posliiniset esineet, koristeelliset tyynyt sekä kynttilöidenpaljous tuli näkyviin. Lattiat olivat suurimmaksiosaksi lautaa, huoneissa oli peilikaappeja, sohvia ja seurusteluryhmiä, lipastoja sekä kaksiosaisia peilejä. Myös Englannissa kyseiseen aikaan suosittu mahonki oli yleisessä käytössä huonekaluissa. Huoneita koristivat erilaiset muotokuvat sekä muut taiteelliset tekeleet.
Koristeena käytettiin paljolti liikevaikutelmaa luovaa s-kirjainta, joka oli paikoiten hyvinkin elävä. Sen lisäksi koko rokokoota voisi kuvata sanoilla eloisa, leikkisä, siro, mutta samalla sponttaani.
Messuosaston suunnittelua thinglinkin avulla
Tutustuin tänään Thinglinkin käyttöön, sekä erillaisien messuosastojen rakentamisiin tarkoitettuja yrityksiä. Muutaman mutkan kautta tämäkin onnistui, vaikka aluksi tuntui että luovutus voitto tulee olemaan 100-0
16.5.2013
15.5.2013
4 x 10 tyyleistä
Renessanssi on
Suoralinjaista, raskasta, karua, kovaa, jäykkää, yksinkertaista, mahdollisimman selkeää,
Empire on
Mahtailevaa, suoraviivaista, kevyttä, kylmää, runsasta, laakeaa, jykevää
Biedermeier on
Porvarillista, symmetrista, yksinkertaista, selkeää, luonnollinen kauneus, kaarevaa, mukavaa, yksityiskohtaista
Barokki on
Dynaamista, juhlallinen, tumma, monimutkaista, dramaattista, ankaraa, kuutiomaista, vahva, selkeää
Suoralinjaista, raskasta, karua, kovaa, jäykkää, yksinkertaista, mahdollisimman selkeää,
Empire on
Mahtailevaa, suoraviivaista, kevyttä, kylmää, runsasta, laakeaa, jykevää
Biedermeier on
Porvarillista, symmetrista, yksinkertaista, selkeää, luonnollinen kauneus, kaarevaa, mukavaa, yksityiskohtaista
Barokki on
Dynaamista, juhlallinen, tumma, monimutkaista, dramaattista, ankaraa, kuutiomaista, vahva, selkeää
13.5.2013
Renessanssi, rokokoo, empire
Renessanssi
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Renessanssi
http://www.rv-design.fi/55293877
http://www.peda.net/verkkolehti/perho/lukio/papillon?m=content&a_id=7
Suomen antiikkiesineet Renessanssista Rokokoohon, WSOY, Weilin+Göös
Rokokoo
Lähteet:
http://www.kolumbus.fi/timylihe/tyyli.htm#Otsikko7
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rokokoo
Suomen antiikkiesineet Renessanssista Rokokoohon, WSOY, Weilin+Göös
Empire
Lähteet:
Suomen antiikkiesineet Kustavilaisuudesta Empireen, WSOY, Weilin+Göös
http://fi.wikipedia.org/wiki/Empiretyyli
KERTAUSTYYLIT (Uusrenessanssi, uusrokokoo)
Kertaustyylit olivat alkuperäistyylejä selvästi vapaampia.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrokokoo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi
http://suomisanakirja.fi/uusrenessanssi
Renessanssilla on laaja tarkoitus; nimellä se tarkoittaa uudelleen syntymistä, mutta muutoin se tarkoittaa 1400-luvulla kulttuurin muutoksia. Muutokset ilmenivät erilaisissa, kulttuurillisissa muodoissa: kirjallisuus, kuvataide, musiikki, tiede ja renesanssifilosofiassa. Näillä erilaisilla muutoksilla oli maailmanlaajuinen merkitys. Muutosta tapahtui myös ihmisten asenteissa, että ajattelutavassa. Voimme näin tiivistää, että Renessanssi oli tyylikausi 1300-luvulta 1500-luvulle.
Renessanssin synty ja erilaiset piirteet
Antiikin, kirjallisuutta, sekä kuvataidetta koskevien arvojen ihailu oli renessanssi ajan ajattelutavalle tyypillistä. Renessanssiin voidaan liittää myös muitakin, kuin pelkkiä kulttuurillisia piirteitä, sillä mm. Italialaisissa kaupunkivaltioissa syntyi myös varhaiskapitalismi. Renessanssin synnystä ei ole niin tarkkaa tietoa, mutta sen alku voidaan sijoittaa jo 1410-1420 luvulle.
Antiikin, kirjallisuutta, sekä kuvataidetta koskevien arvojen ihailu oli renessanssi ajan ajattelutavalle tyypillistä. Renessanssiin voidaan liittää myös muitakin, kuin pelkkiä kulttuurillisia piirteitä, sillä mm. Italialaisissa kaupunkivaltioissa syntyi myös varhaiskapitalismi. Renessanssin synnystä ei ole niin tarkkaa tietoa, mutta sen alku voidaan sijoittaa jo 1410-1420 luvulle.
Renessanssi taidehistoriassa
Renessanssi jaettiin taidehistoriassa neljään eri tyyliin; varhaisrenessanssiin, täysrenessanssiin, sekä Alankomaiden ja Saksan renessanssiin.
Renessanssi jaettiin taidehistoriassa neljään eri tyyliin; varhaisrenessanssiin, täysrenessanssiin, sekä Alankomaiden ja Saksan renessanssiin.
Varhaisrenessanssi: Keskuksena toimi Firenze, sekä vaikutti lähes koko 1400-luvun ajan.
Täysrenessanssi: Kutsutaan niin ikään "renessanssin huipentumaksi", sillä 1500-luvulla taiteellinen painopiste siirtyi Firenzestä Roomaan. Venetsiasta tuli merkittävä taidekeskus.
Alankomaiden renessanssi: Nimitystä "flaamilainen taide" käytetään Alankomaiden 1500-luvun ja 1600-luvun taiteesta, joka sisälsi niin varhais- ettö täysrenessanssin vaikutteita.
Saksan renessanssi: 1400-luvulla, sekä 1500-luvulla. Renessanssi mursi niin sanotun gotiikan.
Renessanssi Suomessa
Renessanssin musiikki ei koskaan oikein kantautunut Suomeen; Suomesta puuttui muualla Euroopassa yleiset ruhtinashovit joissa tiedettiin maallisen musiikin syntyneen. Renessanssi muutenkin oli Suomessa enemmänkin "väliaikaisesti", mutta sen vaikutuksena tuli mm. haarukat. Turunlinna on Suomen rakennuksista renessanssi painotteinen.
Täysrenessanssi: Kutsutaan niin ikään "renessanssin huipentumaksi", sillä 1500-luvulla taiteellinen painopiste siirtyi Firenzestä Roomaan. Venetsiasta tuli merkittävä taidekeskus.
Alankomaiden renessanssi: Nimitystä "flaamilainen taide" käytetään Alankomaiden 1500-luvun ja 1600-luvun taiteesta, joka sisälsi niin varhais- ettö täysrenessanssin vaikutteita.
Saksan renessanssi: 1400-luvulla, sekä 1500-luvulla. Renessanssi mursi niin sanotun gotiikan.
Renessanssi Suomessa
Renessanssin musiikki ei koskaan oikein kantautunut Suomeen; Suomesta puuttui muualla Euroopassa yleiset ruhtinashovit joissa tiedettiin maallisen musiikin syntyneen. Renessanssi muutenkin oli Suomessa enemmänkin "väliaikaisesti", mutta sen vaikutuksena tuli mm. haarukat. Turunlinna on Suomen rakennuksista renessanssi painotteinen.
Renessanssin esineet
Renessanssi oli huomattu esineiden koristelussa; klassisen ornamentiikan kuten mm. pylväisen, puttojen, kukkien, kaartuvien lehvien ja groteskien rinnalla taidekäsityöläiset suosivat raamatullisia tai mytologisia kuvakertomuksia.
Renessanssi oli huomattu esineiden koristelussa; klassisen ornamentiikan kuten mm. pylväisen, puttojen, kukkien, kaartuvien lehvien ja groteskien rinnalla taidekäsityöläiset suosivat raamatullisia tai mytologisia kuvakertomuksia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Renessanssi
http://www.rv-design.fi/55293877
http://www.peda.net/verkkolehti/perho/lukio/papillon?m=content&a_id=7
Suomen antiikkiesineet Renessanssista Rokokoohon, WSOY, Weilin+Göös
Rokokoo on helpommin määritelty mitä Renessanssi; se on taidesuunta, joka syntyi 1700-luvun alkupuolella Ranskassa. Rokokoo syntyi, kun sitä edeltänyt barokki koettiin liian raskaaksi ja sitä haluttiin keventää.
Erilaisia piirteitä rokokoossa
Pastellisävyt, valoisuus, pikkusievyys sekä keveys olivat Rokokoossa yhdistäviä tekijöitä ja ne tulivatkin huomattua parhaiten Rokokoon tyypillisimmässä muodossa: koriste- ja sisustustyylinä. Hienostuneisuus nousi myös pinnalle ihmisten ulkonäössä, sekä käytöstavoissa.
Pastellisävyt, valoisuus, pikkusievyys sekä keveys olivat Rokokoossa yhdistäviä tekijöitä ja ne tulivatkin huomattua parhaiten Rokokoon tyypillisimmässä muodossa: koriste- ja sisustustyylinä. Hienostuneisuus nousi myös pinnalle ihmisten ulkonäössä, sekä käytöstavoissa.
Rokokoon tyylisiä rakennuksia on vain vähän, koska Rokokoota ei oikein käytetty arkkitehtuurin parissa. Posliinia sen sijaan käytettiin Rokokoon aikana paljon ja tältä luvulta löytyykin tunnettuja kuvanveistäjiä. (mm. Étienne Maurice Falconet)
Parhaimmillaan Rokokoon tyyli näkyy huonekaluissa.
Rokokoon muotipuku ja korut
Suomi-Ruotsissa 1700-luvulla oli hyvin yleistä säädellä pukeutumista ja muiden kulutustavaroiden käyttöä erilaisin säädöksin ja määräyksin. Naisten, että miesten muodin muutoksia yritettiin estää antamalla ylellisyysasetuksia koskien pukeutumista. Uusien määräysten astuessa voimaan kulloinkin vanhojen vaatekappaleiden käyttö oli mahdollista vain jos ne leimattiin määräaikaan mennessä kaupungin maistraatissa. Pukeutuminen oli Rokokooaikaan tärkeää ja siihen kulutettiin paljon rahaa. Myös taidokkaat hiuskampaukset puuteroitiin. Kengät tähän aikaan olivat siroja, ja usein katsottiinkin tärkeäksi että naiset vain hienostelisivat salongeissa eivätkä kävelisi. Rokokoon tyylinen peili sai yllättävän paljon huomiota 1700-luvulla.
Suomi-Ruotsissa 1700-luvulla oli hyvin yleistä säädellä pukeutumista ja muiden kulutustavaroiden käyttöä erilaisin säädöksin ja määräyksin. Naisten, että miesten muodin muutoksia yritettiin estää antamalla ylellisyysasetuksia koskien pukeutumista. Uusien määräysten astuessa voimaan kulloinkin vanhojen vaatekappaleiden käyttö oli mahdollista vain jos ne leimattiin määräaikaan mennessä kaupungin maistraatissa. Pukeutuminen oli Rokokooaikaan tärkeää ja siihen kulutettiin paljon rahaa. Myös taidokkaat hiuskampaukset puuteroitiin. Kengät tähän aikaan olivat siroja, ja usein katsottiinkin tärkeäksi että naiset vain hienostelisivat salongeissa eivätkä kävelisi. Rokokoon tyylinen peili sai yllättävän paljon huomiota 1700-luvulla.
Lähteet:
http://www.kolumbus.fi/timylihe/tyyli.htm#Otsikko7
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rokokoo
Suomen antiikkiesineet Renessanssista Rokokoohon, WSOY, Weilin+Göös
Uusklassisen arkkitehtuurin, sisustuksen ja kuvataiteen tyylisuuntaus. Empire kukoisti Ranskan Imperiumin kanssa (1804-1814) ja Ranskasta Empire nousikin kukoistukseen, kun vallankumouksen jälkeisen Pariisin keisari Napoleon otti tämän tyylin tyylihovikseen. Suomessa tämä keisarityyli löi varsinaisesti läpi vasta autonomian myötä 1810-luvulla.
Ranskalaisten empiren tyylissä oli selvästi Napoleonin haluuma "mahtia heijastava" sisustustyyli. Ranskalaisten suosikkiaiheita Empireen olivat kotkat, laakeriseppeleet, siivekkäät voitonjumalattaret, hermit, leijonat, joutsenet, runsaudensarvet, palmetit ja lyyrat. Joskus empireen haluttiin tuoda hieman eksotiikkaa lisäämällä kuvastoon egyptiläiset aiheet. Inspiraatiota etsittiin puhtaasta antiikista tälläkin ajanjaksolla.
Empiretyylisissä huonekaluissa suosittiin monimutkaisen ja kalliin pintakoristelun sijaan paljaita puupintoja, kuten mahongin, ruusupuun tai vaahteran luonnollista kauneutta. Näin saatiin ostajakunnalle kestäviä, mutta kohtuuhintaisia huonekaluja.
Empiren tuntomerkkejä
Tyylisuuntauksen varhaisvaihe oli Suomessa ruotsalaisvaikutteinen; huonekalujen muodot olivat kevyempiä ja vaaleenharmaat värisävyt yleisiä.
Tyylisuuntauksen varhaisvaihe oli Suomessa ruotsalaisvaikutteinen; huonekalujen muodot olivat kevyempiä ja vaaleenharmaat värisävyt yleisiä.
Suomen antiikkiesineet Kustavilaisuudesta Empireen, WSOY, Weilin+Göös
http://fi.wikipedia.org/wiki/Empiretyyli
Kertaustyylit olivat alkuperäistyylejä selvästi vapaampia.
Uusrenesanssissa sovellettin renessanssille ominaisia muotoja ja tyylipiirteitä rakennus- sekä sisustustaiteessa 1800-luvun jälkipuolella. Uusrenessanssia edusti monet arkkitehdit myös suomessa (mm. Sjöström, Höijer ja Nyström)
Uusrokokoo kehittyi ranskalaisen Rokokoo tyylin pohjalta. Rokokokoon ominaisia kiillotetusta puusta valmistettuja kaarevalinjaisia huonekaluja, sekä kukallisia tekstiilejä käytettiin uusrokokoon aikakaudella (1840-1870) sisustukseen.Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrokokoo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi
http://suomisanakirja.fi/uusrenessanssi
Barokki, kustavilaisuus, biedermeier
Barokki 1570-1770
Barokki on syntynyt 1500-luvulla Italian Antiikin klassismin ja renessanssin pohjalta. Tyylinä barokki oli kokonaisvaltainen, joka näkyi niin sisustuksessa, kirjallisuudessa, teatterissa, musiikissa kuin arkkitehtuurissa. Kaikki oli muokattua barokin aikana, aina aukiosuunnitelmista pensaiden leikkaukseen.
Barokki oli tyyliltään mahtipontista sekä loistavaa ja kyseisen tyylin aikana auktoriteetti oli selkeää, sillä korkein hallitsija oli katolinen kirkko.
Suomessa (1660-1720) vaikutti eniten Hollantilais-englantilainen barokki, joka oli Suomessa kaupunkikeskeistä ja tyylissä vaikutti enemmän hillitty kodikkuus. Barokin aikana kaakeliuunit yleistyivät, seinämaalaukset olivat aiheiltaan raamatullisia sekä maalaismaisia. Silloin myös ryijy tuli seinille ja kattoverhot jäivät pois. Kartanolinnojen huonekalut olivat tuontitavaraa ulkomailta. Hollantilais-englantilaiselle barokille ominaisia piirteitä olivat puolipaneelit, vihreä väri sekä maalatut nahkatapetti. 2-ovinen kappi, pallojalat sekä kierteispylväät olivat yleisiä huonekaluja, joissa yleensä oli lakkamaalaus. Tuoleissa oli kruunuveistos, korkeat selustat sekä rottinkipunosta.
Uusbarokki 1870-1900
Uusbarokki oli lähinnä sisustustyyli, joka näkyi erityisesti asuntojen ruokasaleissa 1880-1890. Sen lisäksi tyylisuunta näkyi kulttuurissa ja taiteessa. Uusbarokille olennaisia tuntomerkkejä ovat symmetrisyys, tilojen hierarkia (joitakin tiloja pidettiin jalompina kuin toisia), yksityiskohtien tarkkuus, tietyissä tapauksissa värityksen moninaisuus sekä julkisille tiloille tyypillinen monumenttaalisuus ja suurisuuntaisuus.
Suomessa on kuitenkin muutamia taloja, jotka on uusbarokin tyyliä, esimerkiksi Heinen talo Porissa kantaa kyseistä tyylisuuntaa vaikka yleisesti uusbarokki vaikutti vain sisustustyylissä.
lähteet:
http://www.rv-design.fi/55293877
http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusbarokki
Kustavilaisuus 1775-1810
Kustavilaisuus kehittyi Ruotsi-suomessa ja se sai nimensä kuningas Kustaa III-mukaan, vaikka yleisesti siitä puhuttiin maailmalla nimellä uusklassismi. Tyyliltään kustavilaisuus oli halittua, hienostunutta, selkeää ja harmonista sekä sopivaa paikallisten puuseppien tehtäväksi kotimaisesta puusta.
Yksi yleisimmistä huonekaluista Kustavilaisuuden aikana oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitusalustan pystyi kääntämään ylös.
Kustavilaisuuden aikana käytetyt olivat harmaan erisävyjä (siniharmaa sekä vihertävän harmaa), mutta yleisiä muita värejä olivat haalea keltainen sekä roosa.
Kustavilaisuuden aikana Suomessa perustettiin ensimmäinen lasitehdas Uuteenkaupunkiin vuonna 1681, joka ehti olla toiminnassa vain neljä vuotta, sillä lasitehdas tuhoutui kaupungissa riehuneen tulipalon vuoksi 1685.
Kustavilaisuus korosti käytännöllisyyttä, sillä liialliseen koristeelisuuteen oli kyllästytty. Pystysuorat linjat sekä raidat olivat isossa osassa koko tyylissä, joka näkyi sisustuksessa esimerkiksi tyylin aikana suosiossa olleissa pinnatuoleissa ja pinnasohvissa sekä puuhuonekaluissa jotka olivat suuressa suosiossa tyylin vaikutuskausina.
Suomessa kustavilaisuus oli yksinkertaisempaa kuin vaikka Ruotsissa, jossa se oli koristeellista.
lähteet:
http://tyylihistoria.vuodatus.net/lue/2013/01/kustavilaisuus
http://www.rv-design.fi/55293877
Suomen antiikin esineet Kustavilaisuudesta Empireen, WSOY, WEILIN+GÖÖS
Biedermeier 1830-1850
Biedermeier sai syntynsä Saksassa, joka oli jatkoa uusklassismille. Tyyliä voidaan kutsua myös myöhäisempireksi, sillä siinä on kevyempi ja kodikkaampi tulkinta kuin itse empiressä. Se sai itselleen vaikutteita uusklassismista sekä romantiikasta. Biedermeierille ominaista ovat geometriset muodot ja yksinkertainen eleganssi.
Tyyli muutti empiren jäykät linjat pyöreiksi ja poisti metallikoristeet. Pyöreys näkyy huonekalujen jalkojen sekä selustoijen loivissa s-kirjaimen mallisissa linjoissa. Yleisin materiaali huonekalujen valmistukseen oli mahonki,
Suomessa Biedermeier näkyi kansanmielisyyden aikana, jolloin vaikuttivat esimerkiksi Lönnrott ja Runeberg. 1846 Suomeen perustettiin myös taideyhdistys. Laatukuvamaalaus syntyi muotokuvamaalauksen rinnalle, joista yksi kuuluisimmista on Vilhelm von Wrightin 'Taistelevat metsot.'
Barokki on syntynyt 1500-luvulla Italian Antiikin klassismin ja renessanssin pohjalta. Tyylinä barokki oli kokonaisvaltainen, joka näkyi niin sisustuksessa, kirjallisuudessa, teatterissa, musiikissa kuin arkkitehtuurissa. Kaikki oli muokattua barokin aikana, aina aukiosuunnitelmista pensaiden leikkaukseen.
Barokki oli tyyliltään mahtipontista sekä loistavaa ja kyseisen tyylin aikana auktoriteetti oli selkeää, sillä korkein hallitsija oli katolinen kirkko.
Suomessa (1660-1720) vaikutti eniten Hollantilais-englantilainen barokki, joka oli Suomessa kaupunkikeskeistä ja tyylissä vaikutti enemmän hillitty kodikkuus. Barokin aikana kaakeliuunit yleistyivät, seinämaalaukset olivat aiheiltaan raamatullisia sekä maalaismaisia. Silloin myös ryijy tuli seinille ja kattoverhot jäivät pois. Kartanolinnojen huonekalut olivat tuontitavaraa ulkomailta. Hollantilais-englantilaiselle barokille ominaisia piirteitä olivat puolipaneelit, vihreä väri sekä maalatut nahkatapetti. 2-ovinen kappi, pallojalat sekä kierteispylväät olivat yleisiä huonekaluja, joissa yleensä oli lakkamaalaus. Tuoleissa oli kruunuveistos, korkeat selustat sekä rottinkipunosta.
Uusbarokki 1870-1900
Uusbarokki oli lähinnä sisustustyyli, joka näkyi erityisesti asuntojen ruokasaleissa 1880-1890. Sen lisäksi tyylisuunta näkyi kulttuurissa ja taiteessa. Uusbarokille olennaisia tuntomerkkejä ovat symmetrisyys, tilojen hierarkia (joitakin tiloja pidettiin jalompina kuin toisia), yksityiskohtien tarkkuus, tietyissä tapauksissa värityksen moninaisuus sekä julkisille tiloille tyypillinen monumenttaalisuus ja suurisuuntaisuus.
Suomessa on kuitenkin muutamia taloja, jotka on uusbarokin tyyliä, esimerkiksi Heinen talo Porissa kantaa kyseistä tyylisuuntaa vaikka yleisesti uusbarokki vaikutti vain sisustustyylissä.
lähteet:
http://www.rv-design.fi/55293877
http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusbarokki
Kustavilaisuus 1775-1810
Kustavilaisuus kehittyi Ruotsi-suomessa ja se sai nimensä kuningas Kustaa III-mukaan, vaikka yleisesti siitä puhuttiin maailmalla nimellä uusklassismi. Tyyliltään kustavilaisuus oli halittua, hienostunutta, selkeää ja harmonista sekä sopivaa paikallisten puuseppien tehtäväksi kotimaisesta puusta.
Yksi yleisimmistä huonekaluista Kustavilaisuuden aikana oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitusalustan pystyi kääntämään ylös.
Kustavilaisuuden aikana käytetyt olivat harmaan erisävyjä (siniharmaa sekä vihertävän harmaa), mutta yleisiä muita värejä olivat haalea keltainen sekä roosa.
Kustavilaisuuden aikana Suomessa perustettiin ensimmäinen lasitehdas Uuteenkaupunkiin vuonna 1681, joka ehti olla toiminnassa vain neljä vuotta, sillä lasitehdas tuhoutui kaupungissa riehuneen tulipalon vuoksi 1685.
Kustavilaisuus korosti käytännöllisyyttä, sillä liialliseen koristeelisuuteen oli kyllästytty. Pystysuorat linjat sekä raidat olivat isossa osassa koko tyylissä, joka näkyi sisustuksessa esimerkiksi tyylin aikana suosiossa olleissa pinnatuoleissa ja pinnasohvissa sekä puuhuonekaluissa jotka olivat suuressa suosiossa tyylin vaikutuskausina.
Suomessa kustavilaisuus oli yksinkertaisempaa kuin vaikka Ruotsissa, jossa se oli koristeellista.
lähteet:
http://tyylihistoria.vuodatus.net/lue/2013/01/kustavilaisuus
http://www.rv-design.fi/55293877
Suomen antiikin esineet Kustavilaisuudesta Empireen, WSOY, WEILIN+GÖÖS
Biedermeier 1830-1850
Biedermeier sai syntynsä Saksassa, joka oli jatkoa uusklassismille. Tyyliä voidaan kutsua myös myöhäisempireksi, sillä siinä on kevyempi ja kodikkaampi tulkinta kuin itse empiressä. Se sai itselleen vaikutteita uusklassismista sekä romantiikasta. Biedermeierille ominaista ovat geometriset muodot ja yksinkertainen eleganssi.
Tyyli muutti empiren jäykät linjat pyöreiksi ja poisti metallikoristeet. Pyöreys näkyy huonekalujen jalkojen sekä selustoijen loivissa s-kirjaimen mallisissa linjoissa. Yleisin materiaali huonekalujen valmistukseen oli mahonki,
Suomessa Biedermeier näkyi kansanmielisyyden aikana, jolloin vaikuttivat esimerkiksi Lönnrott ja Runeberg. 1846 Suomeen perustettiin myös taideyhdistys. Laatukuvamaalaus syntyi muotokuvamaalauksen rinnalle, joista yksi kuuluisimmista on Vilhelm von Wrightin 'Taistelevat metsot.'
lähteet:
6.5.2013
Tyyliä menneiltä vuosikymmeniltä
Tehtävämme oli etsiä omasta kodistaan, sukulaisilta tai ystäviltä menneiden vuosikymmenten tavaroita. Itse menin ystäväni Leenan luokse ja kameraan tarttui huonekaluista kuvia jotkä oli valmistettu aina 1800-luvun alkupuolelta saakka.
Liinavaatekaappi vuodelta 1801 Itä-karjalan, Inkerin ja Kuollan rajakartta vuodelta 1939
Samaan sarjaan kuuluva sohva 1800-luvun alkupuolelta
Eeva lehden 4. numero vuodelta 1939
sarjaan sohvan sekä liinavaatekaapin kanssa)
Rukki 1860-luvulta
2.5.2013
Suljin ja valotus
Suljin
Suljin sijaitseen yleensä kameran etulinssin ja filmitason välissä. Suljin on kiinni, kun kameralla ei kuvata. Kun kameralla kuvataan suljin avautuu ja päästää valoa optiikan läpi filmille. Filmille pääsevän valon määrää voidaan säätää muuttamalla aikaa, jona suljin on auki. Kyseistä aikaa nimitetään suljinajaksi, jota pystyy säätämään kameran automatiikan lisäksi myös manuaalisesti. Mitä pidempää suljinaikaa käytetään, sitä enemmän valoa pääsee filmille. Hämärässä kuvaustilanteessa pitkä suljinaika mahdollistaa riittävän valomäärän.
Yleensä suljinajat ilmoitetaan lukusarjalla 1, 2, 4, 8, 15, 30, 60, 125, 500 ja 1000. Lukusarjan luvut ovat sekunnin osia. Esim. luku 1 tarkoittaa 1/1 eli 1 sekunti, 15 on 1/15 sekuntia ja 500 on 1/500 sekuntia. Riippuen siitä, kumpaan suuntaan sarjassa kuljetaan, suljinaika joko puolittuu tai kaksinkertaistuu luvusta seuraavaan siirtyessä.
Jos kuvataan liikkuvia kuvia, eikä kuvaan haluta liike-epäterävyyttä, on käytettävä riittävän lyhyttä eli nopeaa suljinaikaa. Se mikä on tarpeeksi nopea suljinaika, riippuu täysin kuvaustilanteesta.
Valotus
Valotus on filmiin tallentuva tai valoherkän kennon tallentama valon määrä. Valoherkälle materiaalille osuvan valon määrää voidaan säätää objektiivin aukon koko ja kameran sulkimen suljinaikaa muuttamalla.
Valotusta säädetään kolmella parametrilla, jotta voitaisiin valita paras tasapaino eri säätöjen sivuvaikutusten välillä. Valotuksen säädön kokonaisvaikutusta mitataan aukkoina. Päällekkäinen termi johtuu siitä, että aukon säätö on ollut joskus ainoa valotuksen säätömahdollisuus kamerassa. Valotuksen lisäys yhdellä aukolla tuplaa kameraan tulevan valon määrän.
Jos valotusaika on esim 2 s, niin kameran aukko on auki 2 sekunnin ajan. Valotusajan kasvattaminen samalla aukon koolla kasvattaa kuvan valoisuutta, sillä suljin on pidempään auki, jolloin kenno saa enemmän valoa. Valotusajan kasvattaminen tuo kuitenkin usein mukanaan epätarkkuutta, sillä valotusajan kasvaessa on hyvin todennäköistä, että kuvaaja tai kohde liikkuu, jolloin kuvasta tulee epätarkka. Tämän takia pitkiä valotusaikoja käyttäessä pitäisi aina ottaa tukea, jotta kuvan onnistumisen mahdollisuus kasvaa.
Suljin sijaitseen yleensä kameran etulinssin ja filmitason välissä. Suljin on kiinni, kun kameralla ei kuvata. Kun kameralla kuvataan suljin avautuu ja päästää valoa optiikan läpi filmille. Filmille pääsevän valon määrää voidaan säätää muuttamalla aikaa, jona suljin on auki. Kyseistä aikaa nimitetään suljinajaksi, jota pystyy säätämään kameran automatiikan lisäksi myös manuaalisesti. Mitä pidempää suljinaikaa käytetään, sitä enemmän valoa pääsee filmille. Hämärässä kuvaustilanteessa pitkä suljinaika mahdollistaa riittävän valomäärän.
Yleensä suljinajat ilmoitetaan lukusarjalla 1, 2, 4, 8, 15, 30, 60, 125, 500 ja 1000. Lukusarjan luvut ovat sekunnin osia. Esim. luku 1 tarkoittaa 1/1 eli 1 sekunti, 15 on 1/15 sekuntia ja 500 on 1/500 sekuntia. Riippuen siitä, kumpaan suuntaan sarjassa kuljetaan, suljinaika joko puolittuu tai kaksinkertaistuu luvusta seuraavaan siirtyessä.
Jos kuvataan liikkuvia kuvia, eikä kuvaan haluta liike-epäterävyyttä, on käytettävä riittävän lyhyttä eli nopeaa suljinaikaa. Se mikä on tarpeeksi nopea suljinaika, riippuu täysin kuvaustilanteesta.
Valotus
Valotus on filmiin tallentuva tai valoherkän kennon tallentama valon määrä. Valoherkälle materiaalille osuvan valon määrää voidaan säätää objektiivin aukon koko ja kameran sulkimen suljinaikaa muuttamalla.
Valotusta säädetään kolmella parametrilla, jotta voitaisiin valita paras tasapaino eri säätöjen sivuvaikutusten välillä. Valotuksen säädön kokonaisvaikutusta mitataan aukkoina. Päällekkäinen termi johtuu siitä, että aukon säätö on ollut joskus ainoa valotuksen säätömahdollisuus kamerassa. Valotuksen lisäys yhdellä aukolla tuplaa kameraan tulevan valon määrän.
Jos valotusaika on esim 2 s, niin kameran aukko on auki 2 sekunnin ajan. Valotusajan kasvattaminen samalla aukon koolla kasvattaa kuvan valoisuutta, sillä suljin on pidempään auki, jolloin kenno saa enemmän valoa. Valotusajan kasvattaminen tuo kuitenkin usein mukanaan epätarkkuutta, sillä valotusajan kasvaessa on hyvin todennäköistä, että kuvaaja tai kohde liikkuu, jolloin kuvasta tulee epätarkka. Tämän takia pitkiä valotusaikoja käyttäessä pitäisi aina ottaa tukea, jotta kuvan onnistumisen mahdollisuus kasvaa.
Lasten teekutsut
Kahden pienen tytön teekutsut nallejen ja nukkejen kanssa, prinsessamekot sekä -kruunut päässä äidiltä piilossa pöydän alla vaaleanpunaisessa lastenhuoneessa, jossa juovat limsaa muovisista/posliinisista teekupeista ja syövät jääkaapista salaa varastettuja muffineja. Tytöt ovat ala-asteella, ensimmäisellä tai toisella luokalla. Kaksikko harrastaa balettia samassa tanssiryhmässä ja haaveilevat yhteisestä tulevaisuudesta prinsessoina suuressa linnassa, jossa asuvat yhdessä.
Tytöt ovat saaneet mallia teekutsujen järjestämisestä toisen tytön äidiltä, jolla on tapana kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa järjestää teekutsut ystävilleen jossa he syövät muffineja sekä kaikkea muuta hyvää, samalla kun juovat teetä ja puhuvat aviomiehistään, työpaikoistaan sekä arkipäivän asioista.
Värikartta
Heleä vaaleanpunainen
Helmen valkoinen
Tosi tosi tosi vaaleen liila
Hopea
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)